Paino on liikkunut! Peräti puoli kiloa alaspäin, tai oikeastaan ehkä vähän enemmänkin. Se on hillunut pitkään 93,2-93,8 välimaastossa, nyt tänä aamuna se näytti 92,6 (tai jotain). Jesjesjes.
Vaikka paino ei ole paljoa tippunut, niin mulle menee yksi vyö, joka ei aiemmin mennyt kiinni ollenkaan. Nyt sitä vois oikeastaan jo ihan käyttää, pari ekaa kohtaa saa ihan hyvin kiinni. Hassua!
Mittailen noita ihrakertymiä vähän, niitä on kiva seurata painon lisäksi. Ja välillä tuntuu, että senteissä niitä muutoksia näkyy herkemmin muutenkin.
Vasen reisi: 64cm
Oikea reisi: 67cm
Vyötärö kapein kohta: 107
Vyötärö levein kohta (navan yläpuolelta): 115
Vyötärö navan kohdalta: 119,5
Muistan joskus yläasteella, kun suurimman osan vyötärön leveys oli joku 80cm ja mun oli 88cm ja tunsin itseni ihan törkeäksi norsuksi. Kiitos vain kässän tunnit.
Haluan ehdottomasti noita reisiä pienemmäksi. Sisäreidissä on runsaasti tavaraa, jonka antaisin mielelläni parempiin käyttötarkoituksiin. Toivottavasti reisien lähentäjiä treenaamalla noihin kohtiin saisi vähän liikettä.
Ruokapäiväkirjaa:
La 31.3.
Aamupalaksi puuroa, mansikoita ja mustikoita
Päivällä kaksi karjalanpiirakkaa, juustoa ja kevytlauantaimakkaraa, maitoa
Päivällä valmissalaatti, lisänä purkki tonnikalaa ja ananasta, appelsiini
Illalla banaani-mansikka-smoothie
lauantai 31. maaliskuuta 2012
sunnuntai 25. maaliskuuta 2012
Lipsumista
Hohhoh, olipahan reissu. Laivalla on vaikea elää terveellisesti, ainakin jos on altis houkutuksille. No, nyt sitä suuremmalla syyllä pitää tänään mennä vähän jumppaamaan. Paino ei ole liikkunut oikeastaan mihinkään, vähän voisi ärsyttää. Nyt tämä suuri elämäntapamuutos (ei laihdutusprojekti tai dieetti) on kestänyt kolme viikkoa - ehkä annan itselleni vielä vähän aikaa. Tähän entryyn en taida edes viitsiä laittaa ruokapäiväkirjaa, voisi käydä ahdistamaan...
Olisi kivaa olla joskus sellaisessa kropassa, johon voisi olla tyytyväinen. Tiedän, että aina löytää jotakin parannettavaa, ihan aina. Mutta silti. Jos lanteilta puuttuisi kymmenen kiloa, luulen, että itseensä olisi kuitenkin helpompi olla tyytyväinen.
Kaikista suurin ongelmani on kuitenkin naamani. On paljon lihavia tai pyöreitä ihmisiä, joiden kasvot ovat todella sirot - silloin ne ylikilot vatsassa tai reisissä ei herätä huomiota niin paljon. Minulle rasva taas kasaantuu tasapuolisesti pitkin kroppaa poskia ja kaksoisleukaa unohtamatta. Ei niin kauhean kiva? Jos edes tuo ihana heltta puuttuisi, niin voisin ehkä olla asteen verran tyytyväisempi.
Muistan aikoja, kun sitä ei ollut. Ai että.
Olisi kivaa olla joskus sellaisessa kropassa, johon voisi olla tyytyväinen. Tiedän, että aina löytää jotakin parannettavaa, ihan aina. Mutta silti. Jos lanteilta puuttuisi kymmenen kiloa, luulen, että itseensä olisi kuitenkin helpompi olla tyytyväinen.
Kaikista suurin ongelmani on kuitenkin naamani. On paljon lihavia tai pyöreitä ihmisiä, joiden kasvot ovat todella sirot - silloin ne ylikilot vatsassa tai reisissä ei herätä huomiota niin paljon. Minulle rasva taas kasaantuu tasapuolisesti pitkin kroppaa poskia ja kaksoisleukaa unohtamatta. Ei niin kauhean kiva? Jos edes tuo ihana heltta puuttuisi, niin voisin ehkä olla asteen verran tyytyväisempi.
Muistan aikoja, kun sitä ei ollut. Ai että.
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Uusi vuosi, uusi yritys
No niin, täällä taas. Tällä kertaa projektia on mennyt jo muutama viikko, tarkkaan ottaen se alkoi 6.3. Tuloksia ei vielä näy, mutta täytyy sanoa, että olo on kyllä parempi. Se on jännä, miten paljon hyvä ruokavalio ja liikunta tekee ihmiselle pään sisällä, vaikka kropassa ei mitään näykään.
Paino on tällä hetkellä 93,6kg, eli hiukan ollaan tultu alaspäin siitä mitä se oli viimeksi blogeilun aikaan. Unelmoin pääsystä alle 90 kilon. Reippaat kolmea kiloa ei pitäisi olla niin vaikeaa pudottaa, eihän?
Me ostettiin kaverin kanssa kuukauden salikortti, siihen kuuluu jumpat samaan hintaan. Nyt ollaan käyty pari viikkoa 4-5 kertaa viikossa, olen siitä tosi iloinen. Tärkeintä tässä kohtaa olisi kuitenkin saada ruokailut kuntoon ja syödä järkevästi, kaikki liikunta on sitten vain plussaa. Parissa jumpassa on jo käyty, huomenna kokeillaan vähän sulkapalloa.
Tämä kalorilaskuri on tosi hyvä, antaa vähän osviittaa kulutuksesta.
Yritetään taas sitä ruokapäiväkirjaa:
Ma 19.3.12
Myllyn Paras -puuro mansikoilla ja mustikoilla
2 karjalanpiirakkaa juustolla ja lauantaimakkaralla
Rasvaton jogurtti
Tonnikalasalaatti, ananaspurkki, tonnikalapurkki ja mozzarella-juustoköntti
2 karjalanpiirakkaa juustolla ja lauantaimakkaralla
Ti 20.3.12
Aamupuuro mansikoilla
2 karjalanpiirakkaa juustolla ja lauantaimakkaralla
Rasvaton jogurtti
Kanasalaatti, tonnikalapurkki ja ananaspurkki
Suklaata
Paino on tällä hetkellä 93,6kg, eli hiukan ollaan tultu alaspäin siitä mitä se oli viimeksi blogeilun aikaan. Unelmoin pääsystä alle 90 kilon. Reippaat kolmea kiloa ei pitäisi olla niin vaikeaa pudottaa, eihän?
Me ostettiin kaverin kanssa kuukauden salikortti, siihen kuuluu jumpat samaan hintaan. Nyt ollaan käyty pari viikkoa 4-5 kertaa viikossa, olen siitä tosi iloinen. Tärkeintä tässä kohtaa olisi kuitenkin saada ruokailut kuntoon ja syödä järkevästi, kaikki liikunta on sitten vain plussaa. Parissa jumpassa on jo käyty, huomenna kokeillaan vähän sulkapalloa.
Tämä kalorilaskuri on tosi hyvä, antaa vähän osviittaa kulutuksesta.
Yritetään taas sitä ruokapäiväkirjaa:
Ma 19.3.12
Myllyn Paras -puuro mansikoilla ja mustikoilla
2 karjalanpiirakkaa juustolla ja lauantaimakkaralla
Rasvaton jogurtti
Tonnikalasalaatti, ananaspurkki, tonnikalapurkki ja mozzarella-juustoköntti
2 karjalanpiirakkaa juustolla ja lauantaimakkaralla
Ti 20.3.12
Aamupuuro mansikoilla
2 karjalanpiirakkaa juustolla ja lauantaimakkaralla
Rasvaton jogurtti
Kanasalaatti, tonnikalapurkki ja ananaspurkki
Suklaata
maanantai 19. maaliskuuta 2012
Tulin minä kaapista ulos (2010)
Olen pohtinut vähemmän imartelevan kuvan ottamista itsestäni (se ei ole vaikea homma se!) ja sen laittamista jääkaapin oveen. Ehkä se saisi käden pysähtymään. Ehkä joku ajattelu toimisi myös? Voisinko hokea itselleni päivän mittaan, että "en pidä sokerista, en pidä sokerista, en pidä sokerista..." Saisiko se ajatuskaavani muuttumaan yön aikana? Taidan kokeilla. Muistuttaisiko fraasi "en halua makeaa" vain siitä, kuinka paljon mieleni tekee sokeria?
Tärkeää ja järkevää olisi myös kertoa kaikille tavoitteistani. Älkää tarjotko minulle sitä karkkia, älkää asettako minua kiusaukseen. Mutta jostain syystä se tuntuu vaikealta. Kaikki näkevät, että olen vuorattu ihrakerroksella, ja he varmasti myös aavistavat, että mielelläni hankkiutuisin läskeistäni eroon.
Miksi se sitten on niin hankalaa sanoa, että tosissaan yrittää, minä oikeasti yritän nyt laihduttaa. Jos epäonnistuu, niin kaikki tietävät. On helpompi olla sanomatta mitään ja jos joku huomaa laihtumisen (jos sitä nyt edes tapahtuu), niin voi vain välinpitämättömästi ja vaatimattomasti sanoa, että höpö höpö, lihonuthan minä vain... ja juhlia riehakkaasti päänsä sisällä.
To sum it up:
-ruokakauppaan kerran viikossa
-ruokapäiväkirja
-hypnoosi
Näistä lähdetään! Palailen taas.
Tärkeää ja järkevää olisi myös kertoa kaikille tavoitteistani. Älkää tarjotko minulle sitä karkkia, älkää asettako minua kiusaukseen. Mutta jostain syystä se tuntuu vaikealta. Kaikki näkevät, että olen vuorattu ihrakerroksella, ja he varmasti myös aavistavat, että mielelläni hankkiutuisin läskeistäni eroon.
Miksi se sitten on niin hankalaa sanoa, että tosissaan yrittää, minä oikeasti yritän nyt laihduttaa. Jos epäonnistuu, niin kaikki tietävät. On helpompi olla sanomatta mitään ja jos joku huomaa laihtumisen (jos sitä nyt edes tapahtuu), niin voi vain välinpitämättömästi ja vaatimattomasti sanoa, että höpö höpö, lihonuthan minä vain... ja juhlia riehakkaasti päänsä sisällä.
To sum it up:
-ruokakauppaan kerran viikossa
-ruokapäiväkirja
-hypnoosi
Näistä lähdetään! Palailen taas.
Älä liho takaisin, plösö! (Syyskuu 2010)
Suunnilleen aina kun olen saanut painoa pudotettua, olen ollut jossakin muualla kuin kotona. Olen ollut työssä muualla niin, etten ole päässyt edes käymään kotona, olen ollut leireillä tai jollain muulla vastaavalla. Siellä laihtuminen on helppoa, sillä ruuan olemme saaneet jostain muualta valmiina, ei ole tarvinnut muuta kuin käydä tiettyyn aikaan ruokapöytään. Myös liikunta tulee kuin itsestään hyötyliikuntana, koska työtä tehdessä on pakko liikkua. Olenkin unelmoinut läskileireistä, joilla minut pakotettaisiin laihtumaan.
perjantai 18. maaliskuuta 2011
Häh, hyötyliikuntaa?
Yle Teemalta tuli dokkaria siitä, kuinka paljon arkiliikunta oikeesti laihduttaa. Joku mies poltti yli 300 kaloria enemmän päivässä ihan vaan sillä, että käveli bussipysäkille, meni bussilla töihin ja käveli portaita. Aika hyvin!
Odotan kauhun- ja innonsekaisin tuntein kesää. Kauhun siksi, että joudun samaan kesätyöpaikkaan kuin viime kesänä. Se on vähän nähty, mutta menettelee kai.
Innon siksi, että laihduin viime kesänä monta kiloa. Siinä työssä seistään ja liikutaan, ja se on justiinsa sitä, mitä tarvitsen. Toivottavasti laihdun taas!
Plus tietysti viime kesä oli niin kuuma, että oli koko ajan ihan kuin jossain saunassa ja hiki virtasi.
Vai että hyötyliikuntaa...
Odotan kauhun- ja innonsekaisin tuntein kesää. Kauhun siksi, että joudun samaan kesätyöpaikkaan kuin viime kesänä. Se on vähän nähty, mutta menettelee kai.
Innon siksi, että laihduin viime kesänä monta kiloa. Siinä työssä seistään ja liikutaan, ja se on justiinsa sitä, mitä tarvitsen. Toivottavasti laihdun taas!
Plus tietysti viime kesä oli niin kuuma, että oli koko ajan ihan kuin jossain saunassa ja hiki virtasi.
Vai että hyötyliikuntaa...
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Juupa juu, maanantaina si
No arvaapa vaan. No niin, en tasan ole laihtunut. Ehkä jopa päinvastoin. Tää on niin vaikeeta!
Koulu on ihan karmeeta ja työt, inhoan töitä. En jaksa! Ei kiinnosta! Paskaa. Mua väsyttää, oon kipee, en vaan jaksa.
Koulutehtäviä on niin sairaasti, etten edes jaksa ajatella. Jospa ne oliskin vaan jotain esseitä, vaan ei. En jaksa.
Tää on fiilis tällä hetkellä. Mun täytyis nyt jotenkin oikeesti päästä täältä ojasta. Maailma odottaa ja mä vaan märehdin kotona, enkä jaksa lähtee mihinkään.
Yks mun kaveri just sanoi, että mun kämppä on niin kiva, että tekee mieli aina vaan olla kotona. Niinpä, mun tekee aina mieli olla kotona yksin. Mun on pakko päästä täältä ojasta pois.
Odotan niin, että huhtikuu olis jo ohi. Toisaalta ahdistaa, on niin paljon tehtävää. Ja niin helvetin vähän kiinnostusta. Ei kiinnosta!! Jos vaan jättäis väliin... Mutta kun ei voi. Opinnot hidastuu. Ja ahdistaa niin helvetisti.
Joopa, laihdutuksesta ei tule nyt hevon persettä. Ehkä maanantaina si.
En jaksa.
Koulu on ihan karmeeta ja työt, inhoan töitä. En jaksa! Ei kiinnosta! Paskaa. Mua väsyttää, oon kipee, en vaan jaksa.
Koulutehtäviä on niin sairaasti, etten edes jaksa ajatella. Jospa ne oliskin vaan jotain esseitä, vaan ei. En jaksa.
Tää on fiilis tällä hetkellä. Mun täytyis nyt jotenkin oikeesti päästä täältä ojasta. Maailma odottaa ja mä vaan märehdin kotona, enkä jaksa lähtee mihinkään.
Yks mun kaveri just sanoi, että mun kämppä on niin kiva, että tekee mieli aina vaan olla kotona. Niinpä, mun tekee aina mieli olla kotona yksin. Mun on pakko päästä täältä ojasta pois.
Odotan niin, että huhtikuu olis jo ohi. Toisaalta ahdistaa, on niin paljon tehtävää. Ja niin helvetin vähän kiinnostusta. Ei kiinnosta!! Jos vaan jättäis väliin... Mutta kun ei voi. Opinnot hidastuu. Ja ahdistaa niin helvetisti.
Joopa, laihdutuksesta ei tule nyt hevon persettä. Ehkä maanantaina si.
En jaksa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)