Väsyttää.

Väsymys on jotenkin hassusti ollut tämän kesän sana. Yleensä kesä ja valoisuus ovat antaneet energiaa, mutta nyt tuntuu, että sitä ei ollut ei sitten yhtään. Toisaalta taas olen ehkä itse tehnyt sen itselleni. Voin laskea yhden käden sormilla sellaiset vapaapäivät, jotka olisin oikeasti pyhittänyt levolle. Olen viilettänyt ympäriinsä - ulkomailla aina, kun minulla on ollut yli kaksi vapaata päivää, univelkaa ja alkoholia on kerätty kroppaan aika reippaanlaisesti. Olen tehnyt 12 päivän työputkia ja murehtinut lihavuuttani. Ha!

Viime viikolla vietin yhden elämäni parhaista ja kuluttavimmista viikoista ja matkoista. Tapasin aivan mielettömiä vanhoja ystäviä ja itkin kuin vauva, kun jouduin jättämään heidät jälleen. Elämä on minulle oikeasti todella hyvä, se pitäisi muistaa useammin ja jättää valitus vähemmälle.

Entä sitten, jos reuma järsii niveliä ja polvet rutisevat? Entä sitten, jos ihoni ei ole täydellinen? Jos se haittaa jota kuta, minkä minä sille voin? En voi kuin toivoa löytäväni ihmisiä, jotka näkevät sen läpi. Olen onneksi löytänytkin.

Nyt olen päättänyt jättää tämän sokerittoman pois, se on ihan liian vaikeaa. Ei pysty, eikä ennen kaikkea jaksa. Kokeilen tätä 5:2-dieettiä, eli kaksi päivää paastoa ja loput päivät voi syödä normaalisti. Viikon kalorirajani paukkuvat niin helposti yli, että nuo dieettipäivät tekevät todella hyvää. Pidin ensimmäisen tiistaina, lounaasta lounaaseen. Söin lähes noin 400g raejuustoa, yhden Profeel-proteiinirahkan sekä tomaatin ja kurkun.

Dieetin kalorimäärät naisille ovat paastopäivinä 500 kcal, minä taisin syödä noin 530 tai vastaavaa. Tänään söin ruuan ennen klo 12, seuraavaksi syön iltapäivällä 150g raejuustoa, kaksi nakkia, kolme avomaakurkkua ja kaksi porkkanaa. Kotona voin syödä vielä rahkaa, kun pääsen töistä.

Yllättävän paljon siihen 500 kaloriinkin mahtuu!

Täytyy muuten kiittää ihmisten kirjoittamia laihdutusblogeja, sillä epätoivon hetkellä tulin eilen hakemaan täältä itselleni kannustusta ja motivaatiota. Kolme tuntia pohdin, jaksanko lähteä bodypumppiin vai en, otin välissä tirsat ja kallistuin ajatukseen kotiin jäämisestä.

Päätin hyödyntää viimeisen oljenkorren ja tulin lueskelemaan laihdutusblogeja. Se tehosi - sain itseni salille! Mutta voi jeesus mikä rääkki se oli. Olen käynyt kesän ajan noin kaksi kertaa viikossa bodypumpissa ja se on ollut siinä, muu liikunta on hyötyliikuntapyöräilyä paikasta toiseen. Nyt en ole ollut salilla lainkaan kahteen viikkoon - se näkyi ja ennen kaikkea tuntui. Suunta ylöspäin!

No johan on!

Lipsumisestani johtuen päätin, etten päivitä tuonne sivupalkkiin painoani ennen kuin se on laskenut tuohon 83 kiloon. Nyt ollaan jo päästy tuolla alkaviin lukemiin - ehkä ensi viikolla voisin lisätä uutta painoa listaan. Sitten tuossa onkin ollut sellainen viiden kuukauden suvantovaihe. Pffth.

Eilen lähti ihan lapasesta syöminen! Kävin kaverin luona Tampereella ja lauantai meni ihan ok, vähän söin irtokarkkeja, join pari laittisiideriä ja söin puolikkaan pitsaa. Eilen sitten lähdin kotiin ja hain kaupasta varmaan kilon irtokarkkeja ja Maraboun valkosuklaalevyn!! Namnam.

Vetelin niitä siinä sitten poskeeni ja hyvvää oli. Niin ja ostin Classicin triplasuklaajätskin myös!

Nyt on ällöttävä ja tosi raskas olo.

Tekisi mieleni koittaa vesipaastoa tänään, mutta ajattelin mennä illalla pumppiin, joten jotain on syötävä. Lueskelin kuitenkin paastosta vähän ja sitä voisi olla tosi hyvä joskus kokeilla oikeastikin. Tasaisi viikon kalorimääriä vähän.

Yritän tänää mennä tosi kevyesti kyllä, lounaaksi huitaisen rahkan ananaksella ja täytyy katsoa jos söisi jotain vielä ennen illan jumppaa. Pakko syödä jotain, ehkä toisen rahkan?... Se pitää nälän ihan törkeän hyvin poissa!

Oon nyt ollut kuukauden Suomessa ja multa on tippunut joku 2-3 kiloa. Luulen, että ne on olleet pitkälti nesteitä, joita kropassani kevään jäljiltä kannoin. Pöhötystä ja nestettä. :P Olisi kiva saada ainakin muutama kilo vielä tässä alkuinnostuksessa veks. Tuollaiset eilisen kaltaiset mättöpäivät eivät vain oikein sovi pirtaan, muuten ihan hyvä.

Olen nyt käynyt spinningin ja cx-worxin sekä spinningin ja bodypumpin yhdistelmissä muutamia kertoja. Näiden lisäksi olen käynyt salilla ja pyöräillyt aika paljon. Siinä tulee ihan kivasti erilaisia jumppatuokioita, eikä käy pelkkä salikaan puuduttavaksi. Minulla on myös tapana tehdä salilla samaa juttua kerrasta toiseen, joten pumppi ja cx tuovat siihen hyvää vaihtelua.

Salin kesälukkari vaan näyttää ohjattujen tuntien osalta siltä, että en noihin yhdistelmätunneille enää oikein pääse. Pumppia on onneksi harvasen ilta, täytyy yrittää käydä niissä vaan ja salilla sekä pyöräilemässä, niin pysyy jonkunlainen vaihtelevuus yllä. Pumppia ja pyöräilyä aion yrittää tehdä ainakin niin kauan, kun polvi kestää. Täytyy sitten taas vähän arvioida tilannetta uudestaan.

Nyt minun pitäisi keksiä joku suunnitelma tälle elämälle! Mitä sitä haluaisi tehdä? Nyt voin periaatteessa lähteä ihan mihin vaan ja milloin vaan, jos vaan olisi vähän jotain hajua, mihin suuntaan sitä ekana ampaisisi. Mietin, että jäisin syksyksi Suomeen töihin ja keräämään rahaa, mutta enpä taida sittenkään.

On ihan kivaa olla täällä taas, mutta luulen kesän riittävän ihan hyvin. Tykkään kauheasti olla kotona ja pyöräillä kotikulmilla ja nähdä kaikkia tuttuja, mutta toisaalta tykkäsin hirveästi asua tulla ulkomaillakin. Ehkä nyt olisi parasta kokeilla ja tulla sitten aikanaan takaisin, kun taas siltä tuntuu.

Suomessa vaan pystyisi kerämään tuota rahaa niin paljon paremmin... Olemme miettineet, että lähtisimme keväällä Australiaan puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, ja siihen pitäisi vähän pesämunaa saada kokoon. Mutta täytyy nyt katsoa, mikä suunnitelma tässä toteutuu ja mikä ei!

Tällä erää koko toukokuun palkka on mennyt aika pitkälti velkojen maksuun :P Siinä ei kauheasti säästellä ei...

Mässytys tuottaa tulosta

Okei, tämän menneen kuukauden sana on ehdottomasti hyötyliikunta.

Uusi kämppämme sijaitsee noin puolen tunnin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Mihin tahansa haluamme mennä, saamme tarpoa sitä yhtä ja samaa tietä useampaan kertaan pitkin päivää. Ja nyt, hyvät ystävät, se on tuottanut tulosta.

Joulu ja uusi vuosi ei pystynyt näemmä pysäyttämään ihrojeni sulamista, sillä painoa on lähtenyt viime punnituksesta kolmisen kiloa. Jos olisin ollut nätisti, olisi pudotusta ollut varmaan enemmänkin... mutta tämä hyvä, herran jestas kun olen tyytyväinen!

Nyt se paino on reippaat 83kg, mieletöntä!!! Koskahan viimeksi olen oikeasti ollut tämän painoinen? En muista! Olin ihan varma, että painaisin vähintään 86kg joulun jälkeen. Varmaan oikeasti maailman historian ensimmäinen vuosi, kun painoni on pudonnut vuoden vaihteessa nousemisen sijaan. Hullua!

Olen ihan super tyytyväinen :) Olo on kuitenkin sellainen, että olisin lihonut, vaikka vaaka näyttää luojan kiitos alas päin.

Nyt kun on vähän saatu taas massaa alas, on hyvä lähteä parin viikon lomalle valtameren toiselle puolelle ihmeiden maailmaan syömään vähän lisää. En aio stressata! Kävelyä tulee takuulla, jumppaa ei - toivotaan, että hyötyliikunta hillitsee painonnousua edes vähäsen.

Palailen blogisfääreihin todennäköisesti helmikuun alussa tai näin, nähdään siis silloin. Tsemppiä kaikille!

Miksi ulkomailla on helpompi laihduttaa?

Laihduttajan reissublogia pitävä Sam kirjoittaa siitä, miten laihdutusurakasta voi selviytyä reissatessaan pitkin poikin maapalloa. Innostuin tässä miettimään itsekin laihduttamisen ja matkailun yhdistelmää.

Uskon tuohon taktiikkaan täysin, sillä ainakin omat kokemukseni puhuvat matkustamisen ja laihduttamisen puolesta. Oikeastaan aina, kun lähden jollekin matkalle, oli se sitten viikon mittainen leiri tai kahden kuukauden/puolen vuoden pituinen muu pyrähdys, niin painoni putoaa reissun päällä.

Ennen söin matkoilla ehkä vieläkin epäterveellisemmin (jos mahdollista) kuin kotona. Siitä huolimatta yleensä vähäiseksi jäänyt ruokamäärä (vaikka yleensä sitäkin lihottavampi) ja väkisin tullut liikunta saivat vaa'an numerot painumaan alaspäin.

Viimeksi laihduin kunnolla reissussa vuonna 2008, mutta nekin kilot lihoin kunnioitettavasti takaisin kotiin palattuani. Näin se kaava on aina toiminut. Sama temppu toimi viime syksynä, paitsi että tällä kertaa en ole lihonut takaisin.

Noiden matkasyömisten suhteen on kyllä hiukan tapahtunut edistystä, sillä tämän vuoden puolella tekemilläni matkoilla mässyttäminen ja suklaapatukoiden mutustelu on jäänyt onneksi vähemmälle. Ehkä sinne päähän on uppoutunut edes jotain... Parasta on ollut se, etten ole oikeastaan edes kaivannut niitä suklaavälipaloja tai muita. Voisiko siitä tavasta päästä oikeasti kokonaan eroon?

Olen nyt saanut ruokakauppareissujeni ostoslistan jotenkin täsmäämään siinä mielessä, että tiedän, mitä "terveellisiä" juttuja haluan arkena syödä ja kuinka paljon. Olen myös löytänyt itselleni sopivat rahkat ja raejuustot ja muut. Nyt torstaina edessä olevan muuton myötä täytyy toivoa, että pystyn aloittamaan uudessa maassa täysin puhtaalta pöydältä ja jaksaisin tutkia niitä paikallisen ruokakaupan hyllyjä sen verran, että löytäisin sieltä hyvät ja terveelliset tuotteet näiden Suomi-versioiden tilalle. Se jää nähtäväksi.

Mutta tämän aamuyön johtopäätöksiin: kannattaa lähteä reissuun. Säästöt ehkä hupenevat, mutta laihtunut kroppa ja terveys kiittävät.

"Miullon sellane periaate et rahat menee ennemmi tai myöhemmi ja jos on kivaa ni ennemmi."